Ekosysteemi

Typpikierto

Eri typpitilat

Jotta maapallon eri elämänmuodot voisivat käyttää typpeä, sen on muututtava eri tiloihin. Ilmakehässä eli ilmassa oleva typpi on N ₂ Muita tärkeitä typen olomuotoja ovat nitraatit (N0 ₃ ), nitriitit (NO ₂ ) ja ammonium (NH ₄ ).

Typpikierto

Tässä kuvassa näkyy typen kiertokulun kulku. Kierron tärkein osa ovat bakteerit. Bakteerit auttavat typpeä vaihtamaan tiloja, jotta se voidaan käyttää. Kun typpi imeytyy maaperään, eri bakteerit auttavat sitä vaihtamaan tiloja, jotta kasvit voivat imeä sitä. Eläimet saavat sitten typpeä kasveista.

Kaavio typen kierrosta

Typpikierron prosessit

• Sitominen - Sitominen on ensimmäinen vaihe prosessissa, jossa typestä tehdään kasvien käyttökelpoista. Tässä bakteerit muuttavat typpeä ammoniumiksi.
• Nitrifikaatio - Tässä prosessissa bakteerit muuttavat ammoniumin nitraateiksi, joita kasvit voivat sitten imeä.
• Assimilaatio - Näin kasvit saavat typpeä. Ne imevät nitraatteja maaperästä juuriinsa. Sitten typpi käytetään aminohappoihin, nukleiinihappoihin ja klorofylliin.
• Ammonifiointi - Tämä on osa hajoamisprosessia. Kun kasvi tai eläin kuolee, hajottajat, kuten sienet ja bakteerit, muuttavat typen takaisin ammoniumiksi, jotta se voi palata typpikiertoon.
• Denitrifikaatio - Maaperässä oleva ylimääräinen typpi poistuu takaisin ilmaan. On olemassa erityisiä bakteereja, jotka suorittavat myös tämän tehtävän.

Kasvit ja eläimet eivät voisi elää ilman typpeä. Se on tärkeä osa monia soluja ja prosesseja, kuten aminohappoja, proteiineja ja jopa DNA:ta. Sitä tarvitaan myös kasvien klorofyllin valmistukseen, jota kasvit käyttävät fotosynteesissä ravinnon ja energian tuottamiseen.

Miten ihminen on muuttanut typen kiertokulkua?

Valitettavasti ihmisen toiminta on muuttanut kiertokulkua. Tämä tapahtuu lisäämällä typpeä maaperään lannoitteiden avulla sekä muilla toimilla, jotka päästävät ilmakehään lisää typpioksiduulikaasua. Tämä lisää typpeä enemmän kuin normaali kiertokulku tarvitsee ja häiritsee kiertokulun tasapainoa.

Hauskoja faktoja

• Noin 78 prosenttia ilmakehästä on typpeä, jota eläimet ja kasvit eivät kuitenkaan voi käyttää.
• Typpeä käytetään lannoitteissa, jotta kasvit kasvaisivat nopeammin.
• Dityppioksidi on kasvihuonekaasu, jonka liiallinen määrä voi myös aiheuttaa happamia sateita.
• Typellä ei ole väriä, hajua tai makua.
• Sitä käytetään monissa räjähdysaineissa.
• Noin 3 % kehon painosta on typpeä.

Tee kymmenen kysymyksen tietokilpailu tästä sivusta.

Lisää ekosysteemi- ja biomiaiheita:

Takaisin osoitteeseen Lasten tiede Sivu

Takaisin osoitteeseen Lasten tutkimus Sivu