Korean sota

Korean sota
Fred Hall

Kylmä sota

Korean sota

Korean sota käytiin Etelä-Korean ja kommunistisen Pohjois-Korean välillä. Se oli kylmän sodan ensimmäinen merkittävä konflikti, sillä Neuvostoliitto tuki Pohjois-Koreaa ja Yhdysvallat Etelä-Koreaa. Sota päättyi ilman ratkaisua. Maat ovat edelleen jakautuneet kahtia, ja Pohjois-Koreaa hallitsee edelleen kommunistinen hallinto.

Yhdysvaltain taistelulaiva Korean sodan aikana

Lähde: Yhdysvaltain laivasto

Päivämäärät: 25. kesäkuuta 1950 - 27. heinäkuuta 1953

Johtajat:

Pohjois-Korean johtaja ja pääministeri oli Kim Il-sung ja Pohjois-Korean ylipäällikkö Choi Yong-kun.

Etelä-Korean presidentti oli Syngman Rhee. Etelä-Korean armeijaa johti Chung II-kwon. Yhdysvaltain armeijaa ja YK:n joukkoja johti kenraali Douglas MacArthur. Yhdysvaltain presidentti sodan alussa oli Harry Truman. Sodan lopussa presidenttinä toimi Dwight D. Eisenhower.

Mukana olevat maat

Pohjois-Koreaa tukivat Neuvostoliitto ja Kiinan kansantasavalta, Etelä-Koreaa Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Yhdistyneet Kansakunnat.

Etelä-Korea ja Pohjois-Korea.

Katso myös: Williamsin sisaret: Serena ja Venus tennistähdet

Smithsonianin museosta. Kuva: Ducksters.

Ennen sotaa

Ennen toista maailmansotaa Korean niemimaa oli ollut osa Japania. Sodan jälkeen se oli jaettava. Pohjoinen puolikas siirtyi Neuvostoliiton ja eteläinen puolikas Yhdysvaltojen hallintaan. Osapuolet jaettiin 38. leveyspiirillä.

Lopulta muodostui kaksi erillistä valtiota: Pohjois-Korea muodosti kommunistisen hallituksen, jonka johtajana toimi Kim Il-sung, ja Etelä-Korea muodosti kapitalistisen hallituksen Syngman Rheen johdolla.

Osapuolet eivät tulleet toimeen keskenään, ja 38. leveyspiirin rajalla käytiin jatkuvasti kahakoita ja taisteluita. Yritettiin neuvotella yhtenäisestä maasta, mutta ne eivät johtaneet mihinkään.

Pohjois-Korea hyökkää

Kesäkuun 25. päivänä 1950 Pohjois-Korea hyökkäsi Etelä-Koreaan. Etelä-Korean armeija pakeni, ja Yhdistyneiden Kansakuntien joukot tulivat apuun. Yhdysvallat antoi suurimman osan YK:n joukoista. Pian Etelä-Korean hallitus miehitti vain pienen osan Koreasta eteläkärjessä.

Sota

Aluksi Yhdistyneet Kansakunnat yritti vain puolustaa Etelä-Koreaa, mutta ensimmäisen kesän taistelujen jälkeen presidentti Truman päätti siirtyä hyökkäykseen. Hän sanoi, että sodassa oli nyt kyse Pohjois-Korean vapauttamisesta kommunismista.

Yhdysvaltain armeijan panssarivaunut etenevät.

Kuva: Korpraali Peter McDonald, USMC

Inchonin taistelu

Kenraali Douglas MacArthur johti YK:n joukkoja hyökkäykseen Inchonin taistelussa. Taistelu oli menestys, ja MacArthur pystyi etenemään ja karkottamaan suuren osan Pohjois-Korean armeijasta. Pian hän oli ottanut takaisin haltuunsa Soulin kaupungin sekä Etelä-Korean aina 38. leveyspiirille asti.

Kiina astuu sotaan

MacArthur jatkoi aggressiivista toimintaansa ja työnsi pohjoiskorealaiset aina pohjoisrajalle asti. Kiinalaiset eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä tähän ja lähettivät armeijansa mukaan sotaan. Tässä vaiheessa presidentti Truman korvasi MacArthurin kenraali Matthew Ridgwayllä.

Takaisin 38. leveyspiirille

Katso myös: Lasten tiede: Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä

Ridgway linnoitti rajan heti 38. leveyspiirin pohjoispuolella. Siellä osapuolet taistelivat koko loppusodan ajan. Pohjois-Korea hyökkäsi etelään useissa eri paikoissa, ja YK:n armeija teki vastatoimia yrittäessään estää uusia hyökkäyksiä.

Sodan loppu

Neuvotteluja jatkettiin suurimman osan sodasta, mutta presidentti Truman ei halunnut vaikuttaa heikolta. Kun Eisenhowerista tuli presidentti, hän oli paljon halukkaampi tarjoamaan myönnytyksiä sodan lopettamiseksi.

Heinäkuun 17. päivänä 1953 allekirjoitettiin sopimus, joka päätti sodan. Sodan seurauksena harvat asiat olivat muuttuneet. Molemmat maat pysyisivät itsenäisinä ja raja pysyisi 38. leveyspiirillä. Kahden maan väliin asetettiin kuitenkin kahden mailin pituinen demilitarisoitu vyöhyke, joka toimi puskurina tulevien sotien estämiseksi.

Korean sodan veteraanien muistomerkki Washingtonissa.

Siellä on 19 patsasta, jotka esittävät partioivia sotilaita.

Kuva: Ducksters

Faktoja Korean sodasta

  • Vaikka Korea ei ollut Yhdysvalloille strategisesti tärkeä, se osallistui sotaan, koska se ei halunnut näyttää pehmeältä kommunismia kohtaan. Se halusi myös suojella Japania, jota se piti strategisesti tärkeänä.
  • Televisiosarja M*A*S*H sijoittui Korean sodan aikaan.
  • Koreassa on nykyään samanlainen tilanne kuin yli 50 vuotta sitten sodan jälkeen. Vähän on muuttunut.
  • Arvioiden mukaan sodan aikana kuoli tai haavoittui noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Noin 40 000 yhdysvaltalaista sotilasta kuoli sodassa. Siviiliuhreja oli erityisen paljon, sillä arviolta noin 2 miljoonaa siviiliä kuoli.
  • Presidentti Trumanin uskotaan harkinneen voimakkaasti ydinaseiden käyttöä sodan aikana.
Toiminta
  • Tee kymmenen kysymyksen tietokilpailu tästä sivusta.

  • Kuuntele tämän sivun nauhoitettua lukemista:
  • Selaimesi ei tue äänielementtiä.

    Lisätietoja kylmästä sodasta:

    Takaisin kylmän sodan yhteenvetosivulle.

    Yleiskatsaus
    • Asevarustelukilpailu
    • Kommunismi
    • Sanasto ja termit
    • Avaruuskilpailu
    Suuret tapahtumat
    • Berliinin ilmasilta
    • Suezin kriisi
    • Punainen pelko
    • Berliinin muuri
    • Sikojenlahti
    • Kuuban ohjuskriisi
    • Neuvostoliiton romahtaminen
    Sodat
    • Korean sota
    • Vietnamin sota
    • Kiinan sisällissota
    • Jom Kippurin sota
    • Neuvostoliiton Afganistanin sota
    Kylmän sodan ihmiset

    Länsimaiset johtajat

    • Harry Truman (Yhdysvallat)
    • Dwight Eisenhower (Yhdysvallat)
    • John F. Kennedy (Yhdysvallat)
    • Lyndon B. Johnson (Yhdysvallat)
    • Richard Nixon (Yhdysvallat)
    • Ronald Reagan (Yhdysvallat)
    • Margaret Thatcher (Yhdistynyt kuningaskunta)
    Kommunistiset johtajat
    • Joseph Stalin (Neuvostoliitto)
    • Leonid Brežnev (Neuvostoliitto)
    • Mihail Gorbatshov (Neuvostoliitto)
    • Mao Zedong (Kiina)
    • Fidel Castro (Kuuba)
    Viitatut teokset

    Takaisin osoitteeseen Historia




    Fred Hall
    Fred Hall
    Fred Hall on intohimoinen bloggaaja, joka on kiinnostunut erilaisista aiheista, kuten historiasta, elämäkerrasta, maantiedosta, tieteestä ja peleistä. Hän on kirjoittanut näistä aiheista jo useita vuosia, ja monet ovat lukeneet ja arvostaneet hänen blogejaan. Fred on erittäin perehtynyt käsittelemiinsä aiheisiin, ja hän pyrkii tarjoamaan informatiivista ja mukaansatempaavaa sisältöä, joka vetoaa monenlaisiin lukijoihin. Hänen rakkautensa oppia uusia asioita saa hänet tutkimaan uusia kiinnostuksen kohteita ja jakamaan näkemyksensä lukijoidensa kanssa. Asiantuntemuksensa ja mukaansatempaavan kirjoitustyylinsä ansiosta Fred Hall on nimi, johon hänen bloginsa lukijat voivat luottaa ja johon hän voi luottaa.