Sisällysluettelo
Elementtejä lapsille
Arseeni
<---Germanium Selenium---> |
|
Ominaisuudet ja ominaisuudet
Arseenia esiintyy useina allotroopeina. Allotroopit ovat saman alkuaineen erilaisia rakenteita. Vaikka ne koostuvat samasta alkuaineesta, niiden erilaisilla rakenteilla voi olla hyvin erilaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi hiilen allotroopit ovat grafiitti ja timantti.
Arseenin kaksi yleisintä allotrooppia ovat keltainen ja metallinharmaa. Harmaa arseeni on hauras kiiltävä kiinteä aine. Keltainen arseeni on pehmeää ja vahamaista. Keltainen arseeni on reaktiivinen ja erittäin myrkyllinen. Se muuttuu harmaaksi arseeniksi, kun se altistuu valolle huoneenlämmössä. Toinen allotrooppi on musta arseeni.
Kuinka myrkyllistä arseeni on?
Arseeni on kenties tunnetuin korkean myrkyllisyytensä vuoksi. Tämä tarkoittaa, että se on erittäin myrkyllistä. Myös monet sen yhdisteet ovat myrkyllisiä. Liian suuri määrä arseenia voi tappaa ihmisen nopeasti, ja sitä on käytetty salamurhissa kautta historian. Myös altistuminen pienille arseenimäärille ajan mittaan voi aiheuttaa monia terveysongelmia. On olemassa monia lakeja, jotka koskevat arseenin käsittelyä ja hävittämistä, kun sitä käytetään.teollisuudessa.
Missä sitä esiintyy maapallolla?
Arseenia esiintyy maankuoressa. Sitä voi esiintyä vapaassa muodossaan, mutta se on harvinaista. Suurin osa arseenista esiintyy mineraaleissa, kuten realgarissa, mispikkelissä (arsenopyriitti) ja orpimentissa. Teolliseen käyttöön tarkoitettua arseenia tuotetaan yleensä kullan, hopean ja kuparin louhinnan sivutuotteena.
Miten arseenia käytetään nykyään?
Arseenia on aiemmin käytetty hyönteismyrkkynä ja puunsuoja-aineena. Ympäristökysymysten vuoksi sitä ei enää käytetä hyönteismyrkkynä, ja sen käyttöä puunsuoja-aineena ollaan poistamassa Yhdysvalloista. Puunsuoja-aineena kupariarsenaatti auttoi estämään puun lahoamista ja esti termiittejä ja muita hyönteisiä tuhoamasta puuta.
Arseenia yhdistetään galliumin kanssa galliumarsenidiksi, jota käytetään nopeassa elektroniikassa ja optoelektroniikassa. Muita arseenin käyttökohteita ovat metalliseokset ja lasinvalmistus.
Miten se löydettiin?
Arseeni on tunnettu jo muinaisista ajoista lähtien osana yhdistettä rikin kanssa, ja sen uskotaan eristetyn ensimmäisen kerran keskiajalla saksalaisen filosofin Albertus Magnuksen toimesta vuonna 1250.
Mistä arseeni on saanut nimensä?
Arseeni on saattanut saada nimensä kreikankielisestä sanasta "arsenikon", joka tarkoittaa "keltaista pigmenttiä" tai "arsenikos", joka tarkoittaa "voimakas".
Isotoopit
Arseenia esiintyy luonnossa yhtenä stabiilina isotooppina, joka on arseeni-75.
Mielenkiintoisia faktoja arseenista
- Kun sitä kuumennetaan ilmassa, se yhdistyy hapen kanssa arseenitrioksidiksi.
- Vaikka arseeni on myrkyllistä, hyvin pientä määrää pidetään tärkeänä eläinten terveyden kannalta.
- Arseeni ei sula normaalipaineessa, vaan se sublimoituu suoraan kaasuksi. Se sulaa vain korkeassa paineessa.
- Suosittelemme, ettet KOSKAAN käytä, käsittele tai tee kokeita arseenin tai sen yhdisteiden kanssa. Se on erittäin vaarallista.
Lisää alkuaineista ja jaksollisesta järjestelmästä
Elementit
Jaksollinen järjestelmä
Alkalimetallit |
Litium
Natrium
Kalium
Emäksiset maametallit
Beryllium
Magnesium
Kalsium
Radium
Siirtymämetallit
Scandium
Titaani
Vanadiini
Kromi
Mangaani
Rauta
Koboltti
Nikkeli
Kupari
Sinkki
Hopea
Platina
Kulta
Elohopea
Alumiini
Katso myös: Jääkiekko: Pelattavuus ja pelaamisen perusteetGallium
Tina
Johto
Metalloidit
Boori
Pii
Germanium
Arseeni
Ei-metallit
Vety
Hiili
Typpi
Happi
Fosfori
Rikki
Fluori
Kloori
Jodi
Jalokaasut
Helium
Neon
Argon
Lantanidit ja aktinidit
Uraani
Plutonium
Lisää kemian oppiaineita
Matter |
Atom
Molekyylit
Isotoopit
Kiinteät aineet, nesteet, kaasut
Katso myös: Suuri lama: loppu ja perintö lapsilleSulaminen ja kiehuminen
Kemiallinen sidos
Kemialliset reaktiot
Radioaktiivisuus ja säteily
Yhdisteiden nimeäminen
Seokset
Seosten erottaminen
Ratkaisut
Hapot ja emäkset
Kiteet
Metallit
Suolat ja saippuat
Vesi
Sanasto ja termit
Kemian laboratoriolaitteet
Orgaaninen kemia
Kuuluisat kemistit
Tiede>> Kemia lapsille>> Jaksollinen järjestelmä